Olipahan taas ottelu. JPS puolusti ja meillä tuhannen taalan paikkoja enemmän kuin useita.
Maalit lasketaan ja nehän jäivät taululle lukemiin 2-2 kun Bragulta allapäin pois lähdin.
JPS juhli ottelun jälkeen tasuria kuin olisivat voittaneet runkosarjan, meidän kavereiden päät taas painuivat ja tasuri näytti tappiolta... Kaikki kunnia JPS:n pelille ja taistelulle...
Peli olisi voinut päättyä myös 8-2, mutta meidän kavereiden viimeistely ei ollut edes 70%, miten se Aurinkokuningas sanoikaan: " jos keskittyminen ei ole 100%, ei niitä maalejakaan voi odottaa".
Pelaajamme olivat perjantaina Porvoossa katsomassa kun Akilles pöllytti JPS:n. Tarttuiko sieltä alitajuntaan se että lauantain peli olisi läpihuuto juttu? Tiedä häntä, tasuri mikä tasuri.
Ottelussa hienointa oli nähdä että paluun liigajäille teki legendaarinen numero 11 = JANNE HÖLTTÖ. Hölttö on takaisin baanalla, hienoa! Vuoden loukkaantumisista kärsinyt Janne oli kuin nuori varsa päästessään kentälle. Janne väläytteli jopa nopeuttaan JPS puolustajien ihmetellessä, mikä "salama" siinä vilahti. Uskallan jopa sanoa, että mies oli tänään HIFK:n paras pelaaja. Tosin parhaanpelaajan palkinnon haki hyvin pelannun Christoffer Huber.
Olemme päästäneet liigassa vähiten maaleja, se laitettakoon Huberin ja puolustuksen toiminnan piikkiin. Tosin koko joukkue puolustaa hyvin. Huolestusta hieman herättää vastaavasti se, että olemme tehneet toiseksi vähiten maaleja. Miksi? Onhan pelaamistamme haukuttu puolustuksen kautta pelaamiseksi, mutta kuitenkin otteluissamme on jokaisessa ollut lukuisia maalipaikkoja. Me emme ole vaan niitä edes 50% tarkkuudella viimeistelleet. Sinänsä on hyvä että luomme paikkoja, mutta itsetunto, kannattajat ja minä odotamme onnistumisia (Kakesta puhumattakaan)!. Onko tässä kyse siitä isojen poikien puhumasta "Ketsuppi-ilmiöstä"? Toivottavasti, tilanteiden on jatkossa pakko kääntyä myös meidän eduksi...
Usko itseemme ja peliimme on vahvaa, ME TULEMME VIELÄ!
Meiltä poissa olivat tänään: Mutikainen, Laitinen T, Laitinen J, Tastén ja Skaffari. Lisäksi ottelun jätti kesken Ojanen.
Runkosarjan ykköspaikkan tavoitteluun tappio oli karvas, nyt toivommekin muilta apuja. Kamppareiden kaatoon lähdemme huomenna, ja toivomme Kamppareidenkin tappio sarakkeeseen merkintöjä. Uskokaa muutkin että Mikkeliläiset syövät samaa kaurapuuroa, vaikka ovatkin onnella tappioitta...
Teksti: Pasi Virtanen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti